Kurssipalaute

Onnistuin tavoitteessani melko hyvin. Olen oppinut kirjoittamaan paremmin ja saan tehtyä pitkiäkin tekstejä. Kurssi on auttanut minua selvästi kirjoittamaan paremmin enkä tee enää niin paljon virheitä.

Kurssin ajankäyttö meni mielestäni hyvin. Tunneilla mentiin rauhallisesti eteenpäin, eikä tullut kiire jonkun tekstin kirjoittamisessa, koska joka tekstin kirjoittamiseen sai tarpeeksi aikaa. Työtapa oli myös hyvä, koska koneella on helpompi kirjoittaa ja saa enemmän tekstiä koneella kuin että kirjoittaisin paperille. Minulla ei ollut ongelmia blogiin kirjoittamisessa tai siinä että kaikki tunnit käytettiin kirjoittamiseen, koska oli aina tarpeeksi aikaa kirjoittaa.

Vaihtelua oli tarpeeksi, eikä tarvinnut kirjoittaa koko ajan pitkiä tekstejä, vaan välipalatehtävät olivat hyvää vaihtelua. Tehtäviä oli tarpeeksi, ei liikaa tai liian vähän. Kaikki kuusi tehtävää kerkesi tehdä hyvissä ajoin ja myös välipalatehtäviä tuli tehtyä.

En jäänyt kaipaamaan mitään erityistä kurssilta. Hyvä kurssi, opin kirjoittamaan paremmin eikä kurssi ollut liian vaikea tai liian helppo. Oli kiinnostavia aiheita joista sai hyvin kirjoitettua.

6)Pihaleikit

Muistan, kun välituntikello soi. Juoksimme kavereiden kanssa pihalle ja menimme keinumaan tai leikkimään kirkonrottaa. Ala-aste oli ehkäpä parhaimpia aikoja. Leikimme vanhoja kunnon pihaleikkejä, eikä ollut älypuhelimia tai nopeita tietokoneita. Hippa, kymmenen tikkua laudalla, kirkonrotta, rosvo ja poliisi, kukkulan kuningas, kaikki ne pihaleikit joita leikimme aina välitunnilla. Nykyään jopa ala-asteelaisilla on älypuhelimet,pelikonsolit ja tietokoneet. Meillä ei ollut nykyajan hienouksia, ja olen ylpeä siitä. Ne muistot, kun leikimme yhdessä monia erilaisia pelejä, teimme läskikasan, ja myös se kun ärsytti olla se joka jää laskemaan ja etsimään muita.

Se tunne, kun löysi kaikki leikissä, oli mahtava. Sitä ei voinut sanoin kuvailla. Monet kerrat leikeissä huijattiin, mutta se kuului tavallaan pelin henkeen. Vaikka niiltä ajoilta on negatiivisiakin muistoja, olivat ne silti hyviä aikoja ja niistä muistoista tulee mahtavia tarinoita ja hyvä tunne.

5)BioShock 1

(Sisältää juonipaljastuksia!)

BioShock on ensimmäisen persoonan ammunta/kauhupeli, joka on julkaistu vuonna 2007. Pelissä mies nimeltä Jack joutuu lento-onnettomuuteen keskellä Atlantin valtamerta vuonna 1960. Hän huomaa olevansa ainoa eloonjäänyt ja ui läheiselle majakalle, jonka sisältä hän löytää sukellusveneen ja vetää vipua sukellusveneen sisällä. Sukellusvene vie hänet vedenalaiseen kaupunkiin nimeltä Rapture, jonka oli perustanut Andrew Ryan tarkoituksenaan poistaa sensuuri ja moraalinen pahennus tiedemiehien ja muitten keksijöiden niskasta. Olla vapaa eettisistä kysymyksistä(Onko oikein vai väärin). Ryanin vastaus oli Rapture.

Kuitenkin kaupunki joutuu sisällissotaan ja Jackin joutuessa Raptureen, se on jo raunioina ja kaupungissa on vain geneettisesti muunneltuja ihmisiä joilla on maskit. Kuitenkin kaupungissa on vielä muutama henkilö, joka ei ole kuollut tai muuttunut geneettisesti muunnelluksi ihmiseksi. Jack lyöttäytyy heidän kanssaan yhteen ja aloittaa selviytymisen pois rapturesta.

Myöhemmin tarinassa selviää, että Jack on Andrew Ryanin poika, ja että Jack on myös geneettisesti muunneltu tekemään kaiken mitä pyydetään, käyttämällä lausetta ” Would you kindly” eli ”voisitko ystävällisesti”. Andrew pyytää Jackia tappamaan Andrewin käyttämällä tuota samaa lausetta, ja siten Jack tajuaa että Atlas, tai tarkemmin Frank Fontaine jonka kanssa hän on lyöttäytynyt yhteen on käyttäny Jackia hyväkseen käyttämällä tuota samaista lausetta.

Fontaine yrittää tappaa Jackin, mutta toinen Jackin oikea liittolainen, Dr. Tenenbaum pelastaa hänet ja deaktivoi lauseen jota voi käyttää ja kontrolloida Jackia tekemään mitä tahansa. Sitten Jack lähtee tappamaan Fontainea, joka on ruiskuttanut itseensä yliannostuksen ADAM:ia, ainetta joka antaa yliluonollisia kykyjä. Fontaine on muuttunut yliluonnolliseksi hirviöksi ja yrittää tappaa Jackia. Jack kuitenkin onnistuu tuhoamaan Fontainen, imemällä kaiken ADAM:in hänestä ruiskulla.

Pelissä on kolme loppua, ja erilaiset loput tulevat pelaajan omilla päätöksillä. Pelin edetessä tulee päätöksiä jotka määrittävät pelin lopputuloksen. On olemassa ns. hyvä loppu ja ns. paha loppu ja myös loppu, joka ei ole molempia ääripäitä, vaan siltä väliltä.

Pelimekaniikat ovat todella hyvät. Monet kehuvat BioShock- pelisarjaa hyväksi jossa tunnelma ja juoni ovat kohdallaan. Vaikka peli on melko paljon putkijuoksua(toistat samaa koko pelin ajan, eikä tapahdu mitään erilaista) juoni ja tarina ovat kaikki kaikessa, kun tehdään hyvää peliä. BioShock- pelisarjan juonet perustuvat siihen, että päähenkilön(hahmo jolla yleensä pelataan) tarkoitus selviää pala palalta pelaajalle.

Havainnollistamisharjoitus

a)

Lukio-opiskelu on rankkaa. Koeviikot ovat stressaavia. Palautuspäivänä jännitetään, minkä numeron saa kurssista. On paljon esseitä ja kirjoitelmia ja muita töitä. Joskus työt jäävät tehtäväksi viimeiselle viikolle. Onneksi välillä on hyppytunteja ja helpompia jaksoja, ettei joka päivä ole pitkä. Vaikka opiskelu on rankkaa, se palkitaan jos on ahkera. Joskus tuntuu siltä, ettei jaksa panostaa koulutöihin tarpeeksi. Välillä vain toivoo, että pääsisi kurssin läpi, jottei tarvitsisi mennä uusintaan.

b)

Lukio-opiskelu on todella vaikeaa ja stressaavaa. Aina on joku työ, joka meinaa mennä aikarajan ulkopuolelle sen takia, että on liian laiska tekemään työtä loppuun. Koeviikot ovat koko lukio-opiskelun syöpä. Joka päivänä on yksi koe, ja yksi valmistelu. Arvatkaa huviksenne, kuinka monta kertaa jaksan aloittaa kokeeseen lukemisen viikkoa aikaisemmin. Aivan oikein, nolla kertaa. Kun on vielä koulutöitäkin kesken, kuka jaksaa tai kerkeää tai viitsii aloittaa kokeeseen lukemisen? En minä ainakaan. Isot projektit jäävät aina viimeiselle viikolle ja tulevat valmiiksi juuri ennen kuin aikaraja päättyy. Joka jaksossa on niitä aineita, joista vain toivosi pääsevänsä läpi. Harvoista aineista tulee joskus hyviäkin numeroita. Lukio-opiskelu palkitaan, jos uhraa koko elämänsä lukiolle. Turha kuvitellakaan että minä alkaisin siihen. Unirytmit ovat aivan sekaisin, koska jätän esseet viimeiselle päivälle ja teen ne myöhään illalla.

Ikärajojen tarpeellisuus

Ikärajoja on olemassa monenlaisia, eikä niitä ole keksitty vain huvin ja urheilun vuoksi. Ikärajat ovat tarpeellisia monessa asiassa, ja ne auttavat esimerkiksi vanhempia hahmottamaan, mikä on sopiva peli 12-vuotiaalle ja mikä ei. Minkälainen sekasorto se olisikaan, jos tupakkaa tai alkoholia voisi ostaa heti,kun jalat kantavat ja rahaa löytyy takataskuista? Monta kertaa olen ajatellut, että jotkin ikärajoitukset ovat turhia ja hyödyttömiä, että ei niillä mitään tee. Kuitenkin jossain määrin ikärajoitukset ovat aina hyödyllisiä.

Monia ikärajoituksia voisi alentaa. Pelien ikärajoitukset eivät tarvitsisi olla niin korkeita. Sehän pitäisi olla ihan selvää, että yläkoulu ikäiset pelaavat jo K-18 pelejä, kuten sotapelejä ja kauhupelejä. Aina löytyy joku joka ostaa lapselle hänen haluamansa pelin, vaikkapa isoveli tai oma vanhempi. Tietenkään K-18 pelit eivät saisi olla ostettavissa heti 13-vuotiaalle, mutta ikärajoituksia voisi harkita hieman uudelleen. Ei 16-17 vuotias enää säiky tai näe painajaisia K-18 peleistä. Ne eivät ole totta, eikä mikään niistä voi tapahtua todellisuudessa, se on kaikki utopiaa ja fiktiota.

Sehän on myös selvää, että ikärajoituksia kierretään kaiken aikaa. Täysi-ikäiset ostavat alaikäisille alkoholia ja tupakkaa, vanhemmat tai isoveljet ostavat alle 18-vuotiaille K-18 pelejä ja niin edelleen.

Vaikka tupakan ja alkoholin välittäminen alaikäiselle on rikos, sitä tekee silti todella moni ja siitä on vaikea jäädä kiinni. Poliisit eivät mitenkään voi tarkkailla tai valvoa tupakka- ja alkoholituotteiden välittämistä alaikäisille. On todella järkyttävää, jos jo yläaste ikäinen aloittaa tupakan polttamisen ja alkoholin juomisen.

Vaikkakin ikärajoituksia kierrellään ja periaatteessa ei voida valvoa, noudatetaanko niitä vai ei, ne ovat silti tärkeitä. Niillä on joku merkitys ja ne kertovat ihmisille, mitä mieltä asiantuntijat ovat tuotteen vaarallisuudesta, jos sitä käytetään liian nuorena. Tottakai alkoholi ja tupakka ovat vaarallisia täysi-ikäisenäkin, mutta vaarallisuus lisääntyy, mitä nuorempana niitten käytön aloittaa.

On hyvä, että Suomessa on tiukemmat rajoitukset kuin esimerkiksi Virossa tai vaikkapa Amerikassa. Monet ikätoverini ovat sitä mieltä, että monet ikärajoitukset ovat todella hyödyttömiä ja niitä ei tarvittaisi, koska eihän monissa muissakaan maissa valvota ikää niin tarkasti kuin Suomessa. Ikärajoituksien tarkka syynääminen johtuu myös Suomen kulttuurista. Suomalaiset ovat persoja alkoholille ja viinalle, joten on hyvä ettei niitä voi ostaa ennen kuin on täyttänyt kahdeksantoista. On vaikea sanoa, kannattaisiko joitain ikärajoituksia alentaa, koska ne ovat olleet pitkään samoja ja niitten alentaminen voisi olla harkitsematonta ja typerää. Vaikkakin ikärajoja kierrellään rikoksenkin uhalla, on silti hyvä etteivät ne muutu. Jos ikärajoja johonkin suuntaan muutetaan, voimme olla varmoja ettei niitä muuteta alaspäin.

4)Mikä on essee ja miten se tehdään

Essee on monista eri näkökulmista tai yhdestä perustellusta näkökulmasta asiaa valottava, punnittu kirjoitelma, jossa kirjoittaja tuo esille persoonallisen suhteensa sanottavaansa. Tekstilajina se sisältää piirteitä sekä kaunokirjallisuudesta että tietotekstistä.

Hyvä essee

• Menee suoraan asiaan
• Herättää lukijassa ajatuksia ja yllättää positiivisesti
• Käsittelee aihettaan eri näkökulmista ja vertailee niitä toisiinsa
• On pohdiskeleva ja myös perustelee esitetyt mielipiteet
• Sisältää tuoreita ilmaisuja ja heijastaa kirjoittajan rikasta sanavarastoa
• Välttää kliseeksi muuttuneita ja töksähteleviä vertauskuvia
• Erottuu tyylillään muista tekstilajeista
• On johdonmukainen; kantava ajatus säilyy, vaikka näkökulma vaihtuu
  

Essee on pitkähkö, pohtiva kirjoitelmakokonaisuus, jossa on otsikko, aloitusosa, käsittelyosa ja päätöskappale. Pitkähkö tarkoittaa perinteisessä käsin kirjoittamisessa konseptin eli neljän sivun pituista kirjoitelmaa, konetekstinä noin 2–3 liuskaa.

Essee
– avautuu kirjoittajan oman otsikon kautta; usein otsikkoon sisältyy tehtävänannon ydin
– on luovan kirjoittamisen laji, jolla voi olla sekä asiatekstin että kaunokirjallisen tekstin piirteitä
– perustelee väitteitä, esittää retorisia kysymyksiä, argumentoi
– esittelee ja referoi lähdetietoa täsmällisin viittein
– eroaa referaatista: referaatti esittelee, essee luo omaa suhdetta esiteltyyn
– viihdyttää ja toimii samalla perinteisenä tiedollisen osaamisen näyttötekstilajina
– erottuu esseevastauksesta, joka on suppeampi ja usein ilman otsikkoa.
Esseen rakenne
– jakautuu kappaleisiin, joista kukin esittää näkökulman otsikon asiaan niin, että kullakin kappaleella voisi olla oma otsikkonsa (lopullinen essee yleensä ilman väliotsikoita)
– sitoo kappaleet juohevasti toisiinsa loogiseen järjestykseen (muodostaen esim. aika-, paikka-, luokittelu-, vastapari- tai erittelyrakenteen)
 Lähteet: Särmä,oph.fi/etalukio

3)Vanhuuden vaivat ja ongelmat

Tuomas Kyrön Mielensäpahoittaja-teoksen luku Vaniljaeskimo kertoo miten vanhukset näkevät maailman. Vanhat tavat ja tottumukset ovat jääneet päälle, vaan maailma muuttuu eikä olla enää 1900-luvulla. Monet vanhat ihmiset sanovat aina välillä tutuksi tulleen lauseen”Kuten ennen vanhaan” tai ”Kuten vanhoina hyvinä aikoina”. Kyrön novellin päähenkilö suhtautuu hyvin kielteisesti nuoriin ja heidän tapoihinsa. Esimerkiksi hänen mielestään ei voi sinutella, jos ei tunne ihmistä kunnolla. Tekstistä tulee myös eräs toinen lausahdus mieleen ”vanhassa vara parempi”.

Tekstissä moitittiin nuorta lääkäriä, koska hänellä ei ollut käytöstapoja ja hän sinutteli eikä kirjoittanut muistiinpanoja paperille, kuten Ilmari Kivinkinen. Sinuttelu on vanhoille ihmisille periaatekysymys: ei voi sinutella, jos ei tunne toista ihmistä kunnolla. Hän antaa myös nuorelle mieslääkärille nimen ”poninhäntä” koska häntä ei kiinnosta tai hän ei halua tietää lääkärin oikeaa nimeä, vaan antaa tälle hieman pilkkaavan lempinimen.

Tekstissä mies kulkee taksilla, koska pelkää kolareita, eikä halua täytellä vakuutuslappuja. Tässä tulee myös esille vanhuuden vaiva, näön heikkeneminen. Tekstissä saattaa tulla esille pienehköjä rasistisuuden merkkejä, kuten se että vaikka myyjätytön oletetaan olevan Etiopiasta tai Kongosta, mies silti ihmettelee että hän osaa kaivaa jäätelöä pöntöstä. 1900-luvullahan oli vielä rasismia tummia ihmisiä kohtaan todella paljon.

Hassua on, että hän sanoo, että ”vaniljaeskimon pitää noudattaa järkevyyttä eikä mennä yli koossa”. Silti hän hämmästyy itsekin, kun ottaa jäätelötötterön kolmella pallolla. Lopussa hän kertoo,että katsoi tietosanakirjasta Etiopian naapurivaltiot, eikä käyttänyt moderneja apuvälineitä kuten tietokonetta. Tietosanakirjan käyttäminen voi viitata siihen,ettei haluta tutustua uusiin asioihin, vaan käytetään hyväksi havaittuja keinoja niin kauan kuin se on mahdollista. Tekstistä tulee ylipäänsä ilmi se,että vanhat ihmiset eivät tykkää nuorista ja heidän toimintatavoistaan, eivätkä myöskään halua uudistua vaan pitävät vanhoista toimintatavoista ja asioista enemmän kuin uusista. Onhan se ihan ymmärrettävää,koska vanhoille ihmisille uusien asioitten oppiminen vie todella kauan.