tiistai 25. syyskuuta 2012


                                                   B)   KIRJAILIJAN MAAILMAA MIEHEN SILMIN


Petri Tammisen "Muita hyviä ominaisuuksia"(2010) osottautui kohtuullisen hyväksi kirjaksi.Kirjan laji on romaani. Kirja tarkastelee kirjojen ja arvojen maailmaa miehen silmin. Kirjan päähenkilö kirjailija, hieman ujo ja vaatimaton mies. Päähenkilön nimeä ei kerrota kirjassa, joten kirjan tekiä luultavasti halusi jotain ajateltavaa kirjan lukijoille. Päähenkilö tykkää, voisiko jopa sanoa rakastaa lukemista ja kirjoittamista. Kirja on suunnattu nuorille ja aikuisille. Kirjan teemana on kirjat ja kirjailijat.

Kirjassa päähenkilö on ujo ja vaatimaton mies. Kirja kertoo päähenkilön omasta elämästä ja intohimostaan kirjoja ja kirjoittajia kohtaan.Kirja kertoo päähenkilön elämästä hajanaisesti, lapsuudesta, koulu-urasta, opiskelusta ja aikuisena olemisesta. Hän "pakenee" todellisuutta lukemalla kirjoja, mutta kun kirjan kannen laittaa kiinni, täytyy taas pudottautua todellisuuteen ja arkeen. Kirjassa kerrotaan päähenkilön omia kokemuksia ja esimerkkejä hänen urastaan ja kokemuksistaan. Päähenkilöllä on monta idolia, jotka ovat hänelle yhtä tärkeitä. Päähenkilö kertoo tarinoita ja liikuttaa ja naurattaa niillä lukijoita. Eräs kappale alkaa sillä, että päähenkilö kertoo siitä, kun oli 4-vuotias ja oli isänsä kanssa autossa kuin hänen isänsä pysäytti auton. Päähenkilö astui myös ulos autosta ja kuvaili kun moottoripyöräiliä jäi auton alle ja kuinka "veri valui raiteita pitkin".


Kirjan loppupuolella päähenkilö on kirjamessuilla ja kahvion tiskillä hän näkee muutaman turkulaisen kaverin samalta äidinkielen kurssilta. He päätyvät muistelemaan menneitä ja hänen vanha kaverinsa kertoo kuinka hänen "isäukkonsa" joutui moottoripyörä kolariin ja sai avomurtuman jalkaansa. Kirjailija kysyi missä onnettomuus tapahtui ja turkulainen sanoo onnettomuuden tapahtuvan Linnan kadulla, Martinsillan risteyksessä pimeänä syysiltana. Juuri samassa paikassa kuin missä kirjailija oli 4-vuotiaana ja näki veren valuvan raiteta pitkin. Kirjailija kysyy missä turkulaisen isä on nyt, ja turkulainen osoittaa naulakoilla oleskelevaa vanhaa miestä. Kirjassa kirjailijoita ja heidän arvojaan sekä miten heitä kohdellaan pidetään itsestäänselvyytenä. Päähenkilö erittelee naisia ja miehiä niin, että miehet omistavat kaiken ja naiset ikäänkuin jakavat asioita sanalla "meillä päin". "Meillä päin vain naiset sanovat "meillä päin. Mies sanoo "mun talo, mun piha, mun poika, mun pojanpoika".

Kirjassa otetaan kantaa asioihin eri tavalla. Päähenkilö pohtii tekemisiään ja sanomisiaan etukäteen eikä tee hätäisiä ratkaisuja. Hän on varovainen ja arka. Päähenkilössä huomaa myös häpeämistä itseänsä kohtaan. Hän tekee kirjan ja kirja-arvostelija arvostelee hänen kirjansa, eikä arvostelu ole kaunista katseltavaa. Muut kirjailijat eivät ota todesta arvostelijoiden kirjoituksia ja vähättelevät niitä, mutta päähenkilö ei saa arvosteluja pois päästään. Kirjan sanasto on sellaista jota kuvittelisi kirjailijoiden käyttävän ja pohtivan. Aihepiiri on kirjat ja kirjoittaminen. Päähenkilö puhuu kirjailijan tai kirjailijoiden haastattelijan roolissa. Hänen näkökulma korostuu eniten, koska hän kertoo kaiken omasta näkökulmastaan ja omista kokemuksistaan.

 Koska kirjassa katsotaan maailmaa mies-kirjalijan näkökulmasta, sen pitää myö näyttää siltä. Kappaleessa "Danny vastaan me" päähenkilön paikkakunnalle tuli esintymään Danny, ja päähenkilö kertoo että olisi halunnut tanssia mutta koska miehet eivät tanssi säilyttääkseen miehisyytensä ja kunnioituksensa toisia miehiä kohtaan. Miehisyys on sana, jota päähenkilö miettii ja pohtii, kuinka miehet ovat yksin miehyytensä kanssa. "Miehekkyys on sitä, että säilyttää Clint Eastwoodin ilmeen." Päähenkilö kertoo että kirjailijan työ on seurallista ja sosiaalista, mutta kysymys herää, miksi hän on niin ujo ja arka, jos kirjailijan työ on seurallista ja sosiaalista?

Kirja oli kokonaisuudessaan hyvä, vaikkakin hieman outo ja hieman vaikeasti ymmärrettävissä.